Uudet verhot luovat uutta tunnelmaa...

Sain tänään vihdoin vaihdettua makuuhuoneen verhot. Vanhat (vai voiko kolme kuukautta vanhoista verhoista käyttää sanaa vanha?) beiget läpikuultavat verhot ja Vallilan Huvilakaupunki kangas joutuivat väistymään, kun uusi kissani, eli leopardikuvioitu tuoli, tuli huoneeseen eikä sopinutkaan niihin. Ja nyt tilalla ovat Hemtexistä löytämäni valkoiset puuvilla verhot, joissa on pitsi printti keskellä ja niiden välissä vain valkoinen läpikuultava verho. Huone tuntuu aivan erilaiselta - pehmeältä, tunnelmalliselta ja päivällä varmasti valoisammalta.

Tekstiilit eivät ole suosikki muutoskohteeni turhaan. Pienellä vaivalla voi saada suuria muutoksia aikaan ja ainakin itsellä, kun tuntuu tuo maku vähän vaihtelevan vuodenaikojen ja muotivirtausten mukana on helppo pitää vaaleaa pohjaa ja siihen sitten vaihdella tyynyjä, peittoja ja verhoja. Isäni usein kyseleekin, että mites kauan siinä asunnossa on nyt asuttu, kun taas pitää jotain vaihtaa... Ja tekstiilit antavat niin helposti uutta ilmettä, varsinkin, kun tuntuu siltä, että se "oma tyyli" on kuitenkin vielä vähän hakusessa. 

Ennen olisin kuvaillut sitä esimerkiksi sanoilla maalaisromanttinen, vanhan ajan patinaa, pastelleja jne., mutta tuntuu, että viime aikoina olen mennyt enemmän ja enemmän yksinkertaisempaan, musta-valkoiseen ja juuri siihen industrial tyylin inspiroimaan suuntaan. Vanhan ajan patina - vanhat huonekalut, ikkunat, laudat hyllyina jne. tahdon kuitenkin ehdottomasti säilyttää ja juuri vanhan ja uuden sekoitus mielestäni tuokin persoonallisuutta kotiini.  

Vinkki! Ostin tänään myös uuden Divaani lehden, jossa oli juttu tanskalaisen muotisuunnittelija Malene Birgerin Kööpenhaminan kodista. Siinä vasta ihana inspiraationlähde!! Mustaa, valkoista ja todella persoonallista. Suosikkini oli iso musta lasiovellinen vitriinikaappi, joka kätki sisälleen kaikkea astioista simpukoihin.  

Viikonloppuna Myyrmäen kirpputorilta löytyi myös uusi lamppu kirjoituspöydälleni. Olin etsinyt hieman industrial-tyylistä valaisinta ja tämä vitosen löytö sopi kuvaukseen täydellisesti. Ostin myös kuvassa näkyvän telineen kirjeille ja muille papereille. Hioin sen mökillä viikonloppuna ja nyt mietinnässä onkin sen uusi väri - valkoinen vai kirjoituspöydän värinen tummempi puun sävy? Katsotaan mihin päädyn. En koskaan tee hätäisiä päätöksiä vaan harkitsen aina tarkkaan mitä teen tai maalaan tai mihin jokin esine tulee. Äitini usein huomauttelee pedantista ja pikkutarkasta luonteestani, joka näkyy sisustuksen lisäksi myös, kun teemme koruja tai leimailemme. Hän on luovempi ja antaa mennä vain tyyppinen tekijä, kun taas minä mittaan ja mietin ennen kuin mistään tulee valmista.