Rakas (loma)päiväkirja

Eilinen päivä meni jotenkin vähän ohi. Hain uuden puhelimen ja tiedättehän miten ne päivät menevät... Nenä kiinni puhelimessa ja hyvä, että osaan soittaa sillä. Ha hah! Sopimukseni oli loppumassa, joten oli hyvä mahdollisuus hankkia uusi puhelin. Uusi ihanuus on Nokian Lumia 920, valkoisena, tietenkin. En vaan jotenkin osaa käyttää, saati haluta muita puhelimia. Tai no, en oikeastaan osaa käyttää edes tätä. Serkkuni 10-vuotias poika auttoi aika lailla alkuun pääsemisessä, kun oli mökkeilemässä täällä eilen. Kiitos, O!

Tänään sen sijaan ehti tapahtua vaikka mitä... Heti aamusta suuntasin kampaajalle ja olen nyt blondi. Tai siis ainakin niin blondi kuin voi olla. Hiukseni on raidoitettu ja yleisilme on erittäin vaalea. Tykkään tosi paljon vaikka vähän tottumista se varmasti vaatiikin. Kiitos Ebba ja Salon Fleur.

Kampaajan jälkeen suuntasimme Perniöön pienelle maaseutumatkalle. Matka johti Maurin makasiineille ja sen viereiseen Opaliina cafe & puotiin. Maurin aarreaitta, kuten sitä leikkisästi kutsun,  pursuaa ihmeellistä, ihanaa ja myös ihan kamalaa tavaraa. Sieltä voi tehdä uskomattomia löytöjä tai joutua poistumaan tyhjin käsin. Minä löysin rottinkisen kukkatelineen seinälle ja valkoisen kynttilänjalan. Tämän pienen shoppailukierroksen jälkeen menimme kahville. Tai siis minun tapauksessani limsalle, koska en juo kahvia. Ja siis nyt on pakko hehkuttaa - maailman paras kakku!!!!! Kirsikka-suklaamoussekakku oli ihan yhtä herkullinen kuin mitä se oli kaunis. Kannattaa siis ajella kakulle vähän kauempaakin.

Opaliinan pihalla oli myös tämä ihana vanhoista ikkunoista itsetehty vitriinikaappi yrteille ja kasveille. Tahtoo!!! Pitäisi vain ensin olla piha tai edes parveke mihin sen voisi laittaa. Tälläistä siis tänään. Huomenna on edessä työntäyteinen päivä, johon kuuluu myös visiitti sukuni omistamaan vanhaan kiinteistöön. Löytyisiköhän sieltä jotain ihanaa... Kerron kyllä, jos löytyy. Perjantaita odotellessa...