Virstanpylväitä...
Tänään heräsimme vauvan kanssa aikaisin. Aikaisin meille tarkoittaa siis jo kahdeksalta, kun normaalisti nukutaan melkein yhteentoista (yritän opettaa vauvalle äidille sopivaa unirytmiä). :) Ei auttanut kuin laittaa lämpimästi päälle ja lähteä kävelemään sateeseen, koska neuvolaan oli mentävä. Tänään oli nimittäin ensimmäinen lääkärintarkastus sairaalasta lähdön jälkeen.
Meidän pieni neiti on kasvanut hienosti ja on jo 57cm pitkä. Selvästikin enoni toive koripalloilijasta on kovaa vauhtia toteutumassa. Ha hah! Mahtuu kyllä onneksi vielä 56cm bodyihin, mutta kuinkakohan kauan... Painoa oli 4560g ja se oli vähän käyrien alla, joten lisämaidon määrää täytyy nostaa. Se onkin ollut aika vähän, vain 60ml per syöttökerta ja sen saa kuulemma nostaa 100ml asti. Lisämaito eli se korvike onkin melkein pääosin mitä vauva syö, kun rinta ei millään kelpaa. Aina ennen pulloa olen yrittänyt tarjota, mutta muutamia onnistumisia lukuunottamatta imetys päätyy aina huutoon (vauvan, ei onneksi äidin). Olenkin yrittänyt sitten pumpata hänelle maitoa, että saa edes jostain sitä äidinkin maitoa, mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä on ollut karvas pettymys tämä imetyksen epäonnistuminen. Neuvolan täti on ollut ihanan kannustava ja auttoi varaamaan ajan imetyshoitajalle, mutta (ehkä vähän yllättäen) myös sanonut, että vaikkei se lopulta onnistuisikaan niin kyllä vauva siitä kasvaa muutenkin ihan hienosti. No, ei heitetä vielä kirvestä kaivoon...
Lääkäri katsoi sitten tietenkin vauvan ulkoisia ominaisuuksia - silmiä, ihoa, korvia ja ne kaikki olivat kunnossa, samoin kuin sydänäänet ja keuhkot. Varmasti myös kuuli keuhkojen olevan kunnossa, koska kipakka pikkuneiti huusi aika kuuluvasti unien keskeydyttyä. :) Äidistä aika kovakouraisen näköinen jalkojen tutkinta ei myöskään paljastanut mitään vikaa, joten saatiin "terveen paperit" ja vielä kehuja päälle kauniista vauvasta ja mahtavasta tukkapehkosta. Viimeisenä tuli vielä suun kautta annettava rokote, jonka pikkuinen otti vastaan iloisesti ja olisi varmaan ottanut lisääkin makeaa nestettä. Nauratti ja ihmetyttikin vähän lääkäriä. Tämän palautteen kanssa olikin sitten kiva lähteä kohti kotia.
Kotona on myös opittu uusia taitoja. Niistä ihanin on tietysti maailman valloittavin hymy, joka on herkässä varsinkin aamuisin. Sen saa kyllä esiin muulloinkin, kunhan vain jaksaa itse hymyillä vauvalle. Hän vastaa siihen pian. Kylpyhuoneessa oleva puna-keltainen naamankuva saa myös osakseen hymyjä melkein aina. Eilen S kävi myös pientä keskustelua vauvan kanssa. "Ää, ii, oo, ää, ii..." Mistä mahtoi vauva kertoa? :) Hän on myös ruvennut nukkumaan vatsallaan päivisin ja nostaa terhakkaasti päätään kääntääkseen puolelta toiselle. Hän kannattelee muutenkin todella hyvin päätään ja tykkää katsella ympäröivää maailmaa.
Meidän pieni neiti on kasvanut hienosti ja on jo 57cm pitkä. Selvästikin enoni toive koripalloilijasta on kovaa vauhtia toteutumassa. Ha hah! Mahtuu kyllä onneksi vielä 56cm bodyihin, mutta kuinkakohan kauan... Painoa oli 4560g ja se oli vähän käyrien alla, joten lisämaidon määrää täytyy nostaa. Se onkin ollut aika vähän, vain 60ml per syöttökerta ja sen saa kuulemma nostaa 100ml asti. Lisämaito eli se korvike onkin melkein pääosin mitä vauva syö, kun rinta ei millään kelpaa. Aina ennen pulloa olen yrittänyt tarjota, mutta muutamia onnistumisia lukuunottamatta imetys päätyy aina huutoon (vauvan, ei onneksi äidin). Olenkin yrittänyt sitten pumpata hänelle maitoa, että saa edes jostain sitä äidinkin maitoa, mutta täytyy kyllä sanoa, että tämä on ollut karvas pettymys tämä imetyksen epäonnistuminen. Neuvolan täti on ollut ihanan kannustava ja auttoi varaamaan ajan imetyshoitajalle, mutta (ehkä vähän yllättäen) myös sanonut, että vaikkei se lopulta onnistuisikaan niin kyllä vauva siitä kasvaa muutenkin ihan hienosti. No, ei heitetä vielä kirvestä kaivoon...
Lääkäri katsoi sitten tietenkin vauvan ulkoisia ominaisuuksia - silmiä, ihoa, korvia ja ne kaikki olivat kunnossa, samoin kuin sydänäänet ja keuhkot. Varmasti myös kuuli keuhkojen olevan kunnossa, koska kipakka pikkuneiti huusi aika kuuluvasti unien keskeydyttyä. :) Äidistä aika kovakouraisen näköinen jalkojen tutkinta ei myöskään paljastanut mitään vikaa, joten saatiin "terveen paperit" ja vielä kehuja päälle kauniista vauvasta ja mahtavasta tukkapehkosta. Viimeisenä tuli vielä suun kautta annettava rokote, jonka pikkuinen otti vastaan iloisesti ja olisi varmaan ottanut lisääkin makeaa nestettä. Nauratti ja ihmetyttikin vähän lääkäriä. Tämän palautteen kanssa olikin sitten kiva lähteä kohti kotia.
Kotona on myös opittu uusia taitoja. Niistä ihanin on tietysti maailman valloittavin hymy, joka on herkässä varsinkin aamuisin. Sen saa kyllä esiin muulloinkin, kunhan vain jaksaa itse hymyillä vauvalle. Hän vastaa siihen pian. Kylpyhuoneessa oleva puna-keltainen naamankuva saa myös osakseen hymyjä melkein aina. Eilen S kävi myös pientä keskustelua vauvan kanssa. "Ää, ii, oo, ää, ii..." Mistä mahtoi vauva kertoa? :) Hän on myös ruvennut nukkumaan vatsallaan päivisin ja nostaa terhakkaasti päätään kääntääkseen puolelta toiselle. Hän kannattelee muutenkin todella hyvin päätään ja tykkää katsella ympäröivää maailmaa.
Comments
Post a Comment