Lauantaina saa levätä, eikö niin?

No, ei ilmeisesti saa. Ainakaan, jos on minä. Lauantaini on ollut sisustusta täynnä ja erilaisia projekteja on riittänyt...

Ensin oli vuorossa Myyrmäen jalkapallohallin suurkirppis, josta löysin aivan ihanan valkoisen rottinkituolin. Vaikka tuolin tuleva paikka kotonani ei ollut vielä siinä vaiheessa selvillä, selvää oli kuitenkin se, että tuoli oli saatava. Ja myyjällä olikin hinnat ihan kohdillaan, ainakin minun näkökulmastani katsottuna, joten sain tuolini vielä oikein sopivaan hintaan. Olohuoneeseen, astiakaapin ja sohvan väliin, se nyt pääsi ja äiti lupasi vielä ommella istuintyynynkin samasta kankaasta, jolla sohva sitten, näillä näkymin lokakuussa, verhoillaan. Näin myös aivan ihanan kankaan Eurokankaassa, josta saisi esimerkiksi todella kauniita tyynyjä. Se oli valkoinen, jossa oli harmaita ruusuja ja tekstiä.

Kirpputorilta, Eurokankaan kautta tie vei vielä Variston Sinelliin, jossa Sinellin Road Show oli sattumalta tänään. Sieltä ostin aivan ihania uusia leimoja! Toinen setti kirjaimia, vanha postimerkki aiheinen arkki, jossa oli muutamia erilaisia leimoja sekä aivan ihana arkki, jossa on mm. kattokruunu, tuoli ja lintuhäkki. En malta odottaa, että pääsen leimailemaan, vielä tänään. Pakko kokeilla heti!

Myöhemmin kotona, kokosin uuden mustan Ikean Norden senkkini, iskän avustuksella ja siitä tuli kätevä apupöytä keittiööni. Ostin Ikeasta myös kaksi todella kaunista viherkasvia, ehkä pitsilehtiä tms. ja sain upean idean laittaa ne kahteen valkoiseen säilytyspurkkiin, joista toisessa lukee coffee ja toisessa sugar ja sitten purkit siihen senkin päälle. Täydelliset keittiökukat. Unohdin kuvata neronleimaukseni, mutta teen sen pian. Samalla, kun kokosimme senkkiä, äiti pohjamaalasi yhden ruskean hyllyn valkoiseksi ja huomenna laitan siihen vielä toisen kerroksen ja sitten ehkä lisään siihen vielä sisustustarran. Katsotaan miten käy. Pidän teitä ajan tasalla.

Laitan tähän loppuun vielä kuvan työpisteeni tämänhetkisestä tilanteesta. Asiat alkavat löytää paikkansa ja äitin kirpputorikasasta pelastamani kaappi sopii pöydälle kuin valettu. Kirjoituspöytä on vanha, ollut aikoinaan isoisäni kiinteistövälityksen toimistossa. Siinä oli nahkainen levy keskellä, jonka äiti repi irti ja sen tilalle tuli lasi, jonka alle voi laittaa mitä vain - kuvia, lehtiartikkeleita, tapettia, kangasta jne. Minulla on siinä tällä hetkellä ruusukuvioista kuultopaperia, mutta mustan lampun lisättyäni se vaatii ehkä vaaleamman pinnan eli aion leimailla kaikkea ihanaa lasin alle, vaalealle paperille. Siitä lisää myöhemmin...